keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kerran vuodessa

Kun sunnuntaina käännettiin auton renkaat taas takaisin kohti Helsinkiä, sen tiesi. Siinä se oli tänäkin vuonna. Kesän kohokohta.

Perinteen aloitusvuodesta ollaan hieman erimielisiä, mutta juhannusta on todistetusti juhlittu samalla kaavalla jo vuodesta 2007 (kuva tai ei tapahtunut). Kokonaisen seitsemän vuoden kokemuksella voinen siis kertoa kaavan vuoden parhaisiin juhliin (minkä taidatkin jo tietää, jos olet lukenut läpi koko blogin): liikaa ruokaa, samat, parhaat tyypit vuodesta toiseen, yksi koira, riittävästi aikaa, valoisat yöt. Ei haittaa, vaikka sataa tai on kylmä - paitsi ensimmäisenä yönä, jollet ole tottunut nukkumaan villapaidassa ja -sukissa, sekä uimista.

Voisin siis hyvin kirjoittaa juhannuksesta viime- tai edellisvuotisin kuvin, mutta uskokaa tai älkää: nämä on alle viikon vanhoja. Näyttävät ehkä samalta joka vuosi. Väität ehkä, että tylsää. Perinne, sanon minä.

Kiitos Laiturijuhannus 2014. Ensi vuoden ostoslista on jo aloitettu. Vieraita ei tarvitse erikseen kutsua, osannevat saapua kutsumattakin.