Jos auringossa kuiskaa juu, ja kuutamossa huutaa ei

Kyllä reissussa on mukavaa, mutta parasta on silti paluu kotiin. Siitäkin huolimatta, että heti oven sulkeuduttua iskee kaipuu takaisin. Sinne, missä ei tarvitse ajatella töitä, siivoamista tai pakkasta. Sinne, missä nälkä ei aja porsasta ruokakauppaan, vaan joku kantaa valitsemassasi (laaduttomassa ja ylihinnoitellussa) ravintolassa ruoan eteesi.

Nyt Tukholman sopivat pakkaslukemat ovat kuitenkin taas siellä väärällä puolen lahtea. Södermalmin hipsterikaupat lompakon ulottumattomissa ja laivan aamupalakin jonkun muun mahassa. Parasta reissussa oli oma, ikkunallinen hytti, paljon (riittävää ei liene olekaan) unta ja, niin, tietysti se aamupala, tuplana. Jätettiin discot ja esitykset muille, käytiin kokeilemassa onneamme bingossa ja pubivisassa sekä pelattiin illat pitkät korttia neljän seinän sisällä.

Seuraavana luvassa maakuntamatka Malmille. Sitä ennen kuitenkin vielä hieman, enemmänkin, töitä ja iltapalaa. Salaa haaveilen talvilomasta, jolla voisi vain maata sängyssä ja kävellä raikkaassa pakkasessa, mutta sitä iloa ei tälle vuodelle ole suotu. Monia muita onneksi kyllä.